Vanajan vankilan ja Hämeenlinnan vankilan perheosastolle voi tulla myös raskaana olevia asiakkaita. Jo odotusaikana tai myöhemmin lapsen synnyttyä imetyksen aloitukseen voi liittyä vaikeita tuntemuksia, mutta tukea ja apua on saatavilla osastolla suurimman osan vuorokaudesta.

– Puhun mielelläni äidinmaidon ihmeellisyydestä. On aina mukavaa huomata, kun äidiksi tulevat naiset ja pienen vauvan äidit jaksavat hämmästellä rintamaidon ominaisuuksia, toteaa Vanajan vankilan ja Hämeenlinnan vankilan perheosastojen vastaava ohjaaja Jaana Wikgren.

Hän on tullut puhumaan Metropolian Myllypuron kampukselle imetyksen tukemisesta haavoittuvassa elämäntilanteessa. Wikgrenin puheenvuoro on osa viime viikolla järjestetyn Kansallisen imetysviikon seminaaria. Koulutukseltaan Wikgren on kätilö, imetyskouluttaja ja varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti. Aiemmin hän on työskennellyt myös ensikodissa.

Vankilan perheosastolla imetyksestä keskustellaan odottavan äidin kanssa jo raskausaikana. Osa tahtoo yrittää imetystä, kun taas osa on tehnyt päätöksen olla imettämättä. Jotkut puolestaan eivät ole varmoja, antavatko rintaruokinnan onnistumiselle mahdollisuuden lapsen synnyttyä.

– Äidin päätöstä tulee kunnioittaa. Jos on havaittavissa asioita, joiden vuoksi hänen ei ole hyvä imettää, ei siihen tule painostaa. Hyväksyvä asennoituminen voi joskus edesauttaa, että äiti lopulta aloittaakin imetyksen.

Imetyksen aloittamisessa monenlaisia haasteita

Lapsensaanti vankilaympäristössä aiheuttaa osalle voimakasta stressiä jo odotusaikana. Tutkimukset ovat osoittaneet, että stressi yleisesti voi laukaista monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Raskaana olevan henkilön voi olla vaikeaa kiintyä syntymättömään lapseensa stressin takia. Lapsen synnyttyä vanhemman hoivaamis- ja mentalisaatiokyky saattavat heikentyä samasta syystä. Myös imetyksessä voi ilmetä haasteita.

– Stressi vaikuttaa hormonitoimintaan ja juuri oksitosiinijärjestelmään, joka on imetyksessä tärkeässä roolissa, Jaana Wikgren täsmentää.

Monilla perheosaston asiakkailla on taustallaan sairauksia ja rankkoja elämänkokemuksia. Esimerkiksi masennus, päihdesairaus ja erilaiset infektiot tuovat monesti lisähaastetta myös imetyksen aloittamiseen.

Wikgren kertoo huomanneensa työssään, että osa vankilan perheosaston asiakkaista on ajatellut äidinmaitonsa olevan haitaksi vauvan terveydelle. Wikgrenin arvion mukaan tuollaisen ajatuksen syntyyn on voinut vaikuttaa esimerkiksi jokin äidin sairaus, lääkitys tai tupakointi. Pelon takana voi olla myös olla syvemmälle ihmismieleen meneviä syitä.

– Jotkut ovat tunteneet häpeää, kun ovat tehneet rikoksia ja joutuneet vankilaan. Silloin äiti voi olla altis ajattelemaan, ettei hänen rintamaitonsa ole riittävän hyvää vauvalle.

Lapsuudenaikaiset traumaattiset kokemukset vaikuttavat monesti ihmisen tapaan olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kertoo Wikgren käsitellessään luentonsa teemaa yleisellä tasolla. Tuollaiset kokemukset voivat vanhemmuuden kynnyksellä vaikeuttaa vauvan lähettämien viestien tulkitsemista ja siten myös imetyksen sujumista. Vanhempi saattaa esimerkiksi tulkita lapsensa lähettämät nälkä- ja kylläisyysviestit tietämättään väärin.

– Jos äiti on lisäksi joskus joutunut seksuaalisen kaltoinkohtelun uhriksi, imettäminen on yleensä hankalaa. Imetystilanteet saattavat toimia niin sanottuina triggereinä ja laukaista traumamuistoja kaltoinkohteluun liittyen.

– Erään tutkimuksen mukaan yli puolet näistä äideistä dissosioi imettäessään eli he vaipuvat eräänlaiseen traumatilaan, eivätkä pysty olemaan vauvalle läsnä. Ulkopuolisen voi olla vaikeaa edes huomata sitä.

Henkilökunta auttaa etsimään ratkaisuja imetyspulmiin

Vankilan perheosastolla raskaana oleva asiakas voi jutella imettämisestä muiden äitien kanssa. Osaston asiakkaat voivat kääntyä myös imetysasioissa työntekijöiden puoleen joka päivä aamuseitsemän ja iltakymmenen välillä.

– Meillä on ilo ja onni, että mitä ikinä meiltä halutaankaan kysyä, olemme yötä lukuun ottamatta aina paikalla. On tärkeää välittää perheelle viesti siitä, että meille voi aina tulla juttelemaan. Imetykseen liittyvät kysymykset tulevatkin monesti täysin yllättäen ja yleensä myöhään illalla.

– Nuo kohtaamiset sisältävät ennen kaikkea yhdessä pohdiskelua esimerkiksi siitä, miltä äidistä tuntuu, miten vauva käyttäytyy rinnalla ja mitä vauvan lähettämät viestit voisivat tarkoittaa. Kohtaamisissa kuullaan ja työstetään usein myös äidin epävarmuuksia ja pelkoja.

FAKTAA: Vanajan avovankilan ja Hämeenlinnan suljetun vankilan perheosastot

  • Vankiloiden perheosastot ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisia lastensuojeluyksiköitä ja niiden palvelun tuottaa Kanta-Hämeen perhetyö ry. Osaston kaikki työntekijät ovat perhetyöntekijöitä ja -ohjaajia.
  • Lastensuojelu voi sijoittaa alle kaksivuotiaan lapsen vankilan perheosastolle vankeusrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa kanssa. Sijoitus voi jatkua siihen asti, kunnes lapsi on kolmivuotias. Osastolle voi tulla myös raskauden aikana.
  • Molempien vankiloiden perheosastolla jokaisella vanhemmalla ja lapsella on oma huone. Vanajan vankilan perheosastolla on myös erillinen yksiö mahdollista vankeusrangaistustaan suorittavaa isää ja hänen lastansa varten. Kaikki tilat on pyritty luomaan kodinomaisiksi.
  • Kummankin vankilan perheosaston asiakkailla on mahdollisuus ulkoiluun leikkipuiston kaltaisella leikkipihalla. Vanajan puolella perheosaston asiakkaat voivat osallistua muuhun osastolla järjestettyyn toimintaan ja saunoa kesäaikaan rantasaunassa ja grillata ulkona. Perheosastoilla järjestetään mahdollisuuksien mukaan toimintaa myös vankilan ulkopuolella, kuten retkiä ja käyntejä avoimeen päiväkotiin.
  • Vankilan perheosastolla on vuosittain noin 20 aikuista asiakasta lapsensa kanssa. Keskimäärin asiakkaat ovat osastolla alle puolen vuoden ajan.

Lähteet: Lastensuojelun käsikirja. Lapsiperheen arkea perheosastolla. THL, Lastensuojelun käsikirja. Vankilan perheosasto (THL). THL ja Jaana Wikgrenin sähköpostiviesti.

© pääkuva Unsplash

Seuraa Vauvavuosi.fi:tä myös Facebookissa ja Instagramissa!

Lue myös: Psykologi vertaa elämää lapsiperheessä taloon, jossa on 4 huonetta – tällainen merkitys niillä on hyvinvoinnillesi

Written by Senni Loikala

Lapsiperhearkea elävä online-toimittaja, jonka kotitalouteen kuuluvat myös opiskelijamies ja ikiliikkujaa muistuttava labradorinnoutaja.