Miten itkevän vauvan saa rauhoittumaan? Hyödynnä peilaamista, suosittelevat asiantuntijat

Lastenpsykiatri Janna Rantalan ja psykologi Leea Mattilan uutuuskirjassa käsitellään vauvan sisäisen maailman ja tunteiden ymmärtämistä. Vauvan tarpeisiin reagoiminen sopivalla tavalla on tärkeää lapsen psyykkiselle kehitykselle.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää omaa ja toisen mieltä. Sillä viitataan myös ymmärrykseen siitä, että mieli ohjaa käyttäytymistä. Jo vauvat kykenevät monenlaiseen psyykkiseen toimintaan, ja vanhemmat pystyvät tukemaan lapsensa mentalisaatiokyvyn kehittymistä.

Tammikuussa ilmestyneen Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä -kirjassa muistutetaan, että vanhemman on tärkeää arvailla, mitä vauva haluaa, tarvitsee ja yrittää ilmaista. Kun vanhemmalla on käsitys vauvansa mielenliikkeistä, täytyy aikuisen toimia täyttääkseen lapsen tarpeet. Näin rakennetaan hiljalleen perustaa sille, että lapsi kokee itsensä merkitykselliseksi ihmiseksi.

Aikuisen reagoiminen vauvan itkuun sopivalla tavalla on ensiaskel lapsen mentalisaatiokyvyn kehitykselle. Vanhemman tulee arvailla, mistä itku johtuu. Onko syynä esimerkiksi nälkä, väsymys, läheisyyden kaipuu, kakkahätä tai painava vaippa? Kun vanhempi toimii saadakseen lapsen rauhoittumaan, on kirjan mukaan katseella, kosketuksella, etäisyydellä, liikkeiden ja puheen rytmillä merkitystä.

Peilaa lapsen sisäistä kokemusta

Vanhempien kannattaa hyödyntää niin sanottua soinnuttamista ja peilaamista. Aikuisen olisi hyvä reagoida lapsen hätään sellaisella voimakkuudella, joka vastaa vauvan sisäistä kokemusta. Jos vauva itkee hätääntyneenä, ei hellä silitys välttämättä rauhoita lasta. Vauva voi rauhoittua nopeammin, jos aikuinen rauhoittelee vauvaa selkein liikkein hyssytellen. Hieman vaikertava vauva voi puolestaan rauhoittua, jos häntä paijaa kevyesti.

Myös vauvan myönteisten tunnetilojen peilaaminen edistää mentalisaatiokyvyn kehitystä. Kun lapsi iloitsee ja nauraa, kannattaa myös vanhemman elävöittää ääntään ja liioitella ilmeitään innostuneesti. Tarkoituksena ei ole ilmaista samaa tunnetta kuin lapsi. Sen sijaan aikuinen ilmaisee ymmärtäneensä, miltä lapsesta tuntuu.

Vuorovaikutus vauvan kanssa ei ole rakettitiedettä. Tutkimusten mukaan suurin osa vanhemmista käyttäytyy yli kolmikuisten lasten kanssa luonnostaan tavalla, joka tukee mentalisaatiokyvyn kehitystä. Peilaamisesta kannattaa kuitenkin olla tietoinen, sillä se on tärkeä osa lapsen psyykkistä kehitystä.

Jutussa on käytetty lähteenä Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä -kirjaa. (Mattila, L. & Rantala, J. 2019. Gummerus.)

© pääkuva stocksnap.io

Liity Vauvavuosi.fi:n yhteisöihin Facebookissa ja Instagramissa!

Lue myös: Jälkisupistukset iskevät usein imettäessä – kipu kertoo tärkeästä asiasta

Written by Senni Loikala

Lapsiperhearkea elävä online-toimittaja, jonka kotitalouteen kuuluvat myös opiskelijamies ja ikiliikkujaa muistuttava labradorinnoutaja.