Miten pitkään pieni lapsi voi olla hoidossa? Yleinen suositus perustuu kehitykseen

Uutuuskirjassa pohditaan, minkä pituinen aika tuntuisi pienestä lapsesta sopivalta olla hoidossa.

Lapsiperheen parisuhdekirjassa käsitellään vanhempien kahdenkeskisen ajan merkitystä pikkulapsiaikana. Jotta vanhemmat voivat viettää tuollaista aikaa, tulisi lapsi laittaa hoitoon. Innokkaita hoitajia voi löytyä isovanhemmista tai ystäväpiiristä. Kirjassa käydään läpi asioita, jotka on hyvä huomioida lapsen hoidossa olon kestoa suunnitellessa. Kirjan vinkit tästä aiheesta sopivat yhtä lailla yksinhuoltajille.

Alussa vauvan voi olla hyvä olla hoidossa lyhyen aikaa, esimerkiksi noin tunnin. Vanhempien ja hoitajan olo voi olla luottavaisempi, jos vanhemmat pääsevät ensimmäisellä hoitokerralla tarvittaessa nopeasti takaisin vauvan luokse. Esimerkiksi lähikahvilasta pääsee kotiin helposti, jos vauva itkisi pitkään eikä rauhoittuisi yrityksistä huolimatta.

Pienen lapsen muisti ei vastaa aikuisen muistia

Moni on kuullut yleisestä neuvosta, jonka mukaan lapsi olisi hyvä jättää perheen ulkopuoliselle henkilölle hoitoon enintään niin moneksi vuorokaudeksi, kuin lapsella on ikävuosia. Neuvon mukaisesti esimerkiksi yksivuotias lapsi voisi viettää yhden yön erossa vanhemmistaan.

Neuvo ole kiveen hakattu, vaan karkea yleistys. Lapsen persoonalla ja aiemmilla hoitokokemuksilla on vaikutusta. Osa lapsista ei viihdy erossa vanhemmistaan edes lyhyttä aikaa, kun toiset ovat tyytyväisiä selvästi pidempään.

Neuvon tarkoituksena on viestiä vanhemmalle lapsen kehityksen vaiheista, erityisesti muistin ja mentalisaatiokyvyn kehityksestä. Kirjaa varten haastateltiin lastenpsykiatri Janna Rantalaa, joka muistuttaa, että pieni lapsi voi kadottaa mielikuvan omista vanhemmistaan yllättävän nopeasti. Kun lapsi on hoidossa, olisi ihanteellista, että hän pystyisi turvautumaan mielikuvaan turvallisesta vanhemmastaan tai muusta läheisestä aikuisestaan. Jos hoito kestää pidempään ja mielikuva katoaa, painoarvoa on entistä vahvemmin sillä, miten turvalliseksi lapsi tuntee olonsa hoitajan seurassa. Kokemus voi olla lapselle miellyttävä, jos hänen on hyvä olla hoitajan seurassa.

Hoidon jälkeen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus voi viestittää, onko hoidossa vietetty aika tuntunut lapsesta sopivan mittaiselta. Jos vuorovaikutus lapsen kanssa palautuu tavanomaiseksi pian hoidon jälkeen, lapsi tuskin ajattelee erossa olon kestäneen liian pitkään. Sen sijaan kiukkukohtaus, välinpitämättömyys tai hymyttömyys voivat kirjan mukaan olla merkkejä siitä, että hoito tuntui lapsesta liian pitkältä.

On hyvä muistaa, että jokainen vanhempi varmasti löytää perhetilanteeseensa sopivimman ratkaisun myös lapsen hoitoaikojen suhteen.

Lähteenä on käytetty Lapsiperheen parisuhdekirjaa (2018. Otava. Mattila, R. & Thurén, J.)

© pääkuva unsplash.com

Seuraa Vauvavuosi.fi:tä Facebookissa ja Instagramissa!

Lue myös: 5 parasta ja pahinta asiaa esikoiseni vauvavuodessa – pystytkö samastumaan?

Written by Senni Loikala

Lapsiperhearkea elävä online-toimittaja, jonka kotitalouteen kuuluvat myös opiskelijamies ja ikiliikkujaa muistuttava labradorinnoutaja.