Kun vauva nukkuu huonosti joka yö, vanhempien ei tarvitse vain odotella, milloin paremmat ajat koittavat. Pienillä muutoksilla ja johdonmukaisella toiminnalla lapsi voi nukkua paremmin esimerkiksi muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen.

Helsinkiläinen Laura Andersson tietää, miten raskasta liika valvominen vauvavuotena on. Hänen esikoisensa nukkui noin puolentoista tunnin pätkissä. Tilanne helpottui hiljalleen, kun lapsi ylitti vuoden iän.

Anderssonia mietitytti, olisiko jotain voinut tehdä toisin. Hän janosi tietoa ja muiden kokemuksia vauvan nukkumisesta Suomesta ja maailmalta. Kun Andersson sai toisen lapsensa, hän päätti hyödyntää kuulemaansa. Toimenpiteiden teho hämmästytti: kuopus nukkui kokonaisia öitä jo puolivuotiaasta lähtien.

Anderssonilta ilmestyi Voit nukkua – kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se muualla tehdään -kirja vuonna 2016. Ensimmäinen painos on myyty loppuun ja ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen asiakkaat joutuvat odottamaan pitkään, ennen kuin saavat teoksen käsiinsä suuren kysynnän vuoksi. Andersson on myös luennoinut tuoreille vanhemmille vauvan nukkumisesta.

–  Suomessa monet harkitsevat vauvansa unirytmiin puuttumista vasta, kun lapsi on reilusti yli puolivuotias. Jotkut odottavat pidempään. Jo selvästi aiemmin vanhemmat pystyisivät tekemään pieniä muutoksia, jotka veisivät oikeaan suutaan, Andersson kertoo Vauvavuosi.fi:n haastattelussa.

– Jos vauvan nukkumisen eteen tehdään johdonmukaisesti töitä jo varhain, esimerkiksi 2-3 kuukauden iästä lähtien, ei myöhemmin välttämättä tarvita rankkoja unikouluja. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta joidenkin kuukausien harjoittelun jälkeen vauva saattaa nukkua hyvin.

Lapsella on valmius nukkua kunnon yöunia keskimäärin puolivuotiaana, muistutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Unta ylläpitävät hermostolliset järjestelemät kypsyvät yleensä siihen mennessä. Ei ole tavatonta, että yöheräilyt jatkuvat kahteen ikävuoteen asti.

Tästä huolimatta vanhemmat voivat auttaa lasta löytämään oikean vuorokausirytmin jo ensikuukausista lähtien. Laura Andersson kertoo, mitkä ovat merkittävimmät kirjanteossa nousseet vinkit parempia yöunia kaipaaville vauvaperheille.

Päivällä nukutaan tavallisen arjen keskellä

Vauvalle on tärkeää opettaa yön ja päivän ero, jotta hän nukkuisi mahdollisimman hyvin yöllä. Sen vuoksi vauvan kannattaa nukkua päiväunia keskellä arjen menoa, painottaa Laura Andersson.

– On suotavaa, että vauva nukahtaa päiväunille äänten keskellä. Valot saavat olla päällä, jos vaan mahdollista.

Vauvan heräämistä arkisiin ääniin ei Anderssonin mielestä kannata varoa liikaa. Päiväunien aikaan vanhemmat voivat esimerkiksi tehdä kotitöitä tai kuunnella radiota.

– Vauvan tulisi huomata herättyään, että päivä jatkuu. Ympärillä on hyvä olla elämää, ääniä ja valoa. Tämä viestittää vauvalle, että hän ottaa torkkuja jaksaakseen taas seurustella.

Säännöstele päiväunien pituutta

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu, että vauvat nukkuvat päiväunet ulkona kesät talvet. Osa lapsista nauttii useiden tuntien tirsoja raittiissa ilmassa.

– Itselleni mullistavaa tietoa oli, että vauva voi nukkua liikaa päiväunta, Laura Andersson toteaa.

Jos vauva nukkuu useammat pitkät päiväunet saman päivän aikana, saattaa unentarve täyttyä keskellä yötä ja lapsi voi jäädä hereille. Päivittäinen unentarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta esimerkiksi puolivuotiaat nukkuvat keskimäärin 13-14 tuntia vuorokaudessa.

– Otimme tavaksi herättää kuopuksemme puolentoista tunnin päiväunien jälkeen. Silloin vauva on yleensä nukkunut kaksi täyttä unisykliä.

Nukkuvan vauvan elekielestä voi päätellä, milloin unisykli on täyttymässä. Kevyen unen vaiheessa vauva saattaa liikehtiä ja äännellä.

– Sellaisena hetkenä lapsi herää yleensä tyytyväisenä.

Puolentoista tunnin päiväunet sopivat Anderssonin mukaan esimerkiksi noin kolmen kuukauden ikäisille tai sitä vanhemmille vauvoille, jotka nukkuvat vähintään kahdet päiväunet vuorokaudessa. Kun lapsi tarvitsee vain yhdet päiväunet, voivat ne olla pidemmät.

Odota hetki, ennen kuin reagoit ääntelyyn

– Ranskalaisilla on käytössään työkalu, jota he kutsuvat termillä La Pause. Sillä viitataan taukoon. Metodin avulla he opettavat vauvaa nukkumaan hyvin yönsä, Laura Andersson kertoo.

Metodin tarkoituksena on opettaa vauva rauhoittumaan ja nukahtamaan omaan sänkyynsä ilman vanhemman aktiivista toimintaa, kuten imettämistä, sylissä pitämistä, hyssyttelyä tai laulamista.

Olennaista metodissa on, että vanhemmat odottavat hetken, ennen kuin reagoivat vauvansa ääntelyyn, kitinään tai hillittyyn itkuun. Näin toimitaan, jos lapsi ei heti rauhoitu sänkyynsä tai jos hän herää keskellä yötä.

– Ääritapauksessa työkalua käytetään siten, että vanhemmat kuuntelevat lapsensa itkua vähän aikaa ja menevät lohduttamaan vasta sitten.

Andersson alkoi puolisonsa kanssa varovaisesti noudattamaan toimintaperiaatetta, kun perheen kuopus oli noin kuukauden ikäinen.

– Ei ole välttämättä tarpeellista, että metodia käytetään heti vastasyntyneen tai kovin pienen vauvan kanssa.

Haasteet kuopuksen nukuttamisessa yöunille hävisivät kahdessa viikossa, Andersson kertoo. Sen jälkeen lapsi on nukahtanut itsekseen ongelmitta lähes joka yö.

– Emme antaneet lapsemme parkua pää punaisena hätäänsä, mutta lievemmissä tapauksissa odotimme pienen hetken, ennen kuin menimme hänen luokseen. Vähitellen pidensimme hetkeä. Lapsemme oppi lopulta rauhoittumaan ja vajoamaan uneen tyytyväisenä itsekseen.

Karta yliväsymystä

Vauvan nukuttamista yöunille ei kannata pitkittää liikaa. Nukkumaanmenoa edeltävät rutiinit kannattaa aloittaa ennen kuin väsymys karkaa käsistä.

– Jos vauva itkee tavallista enemmän iltaisin, eikä tapaukseen liity sairautta, neuvoisin laittamaan hänet aiemmin nukkumaan. Väsymys ruokkii lisää väsymystä.

Jos vauva nukkuu viimeiset päiväunet myöhään, suosittelee Andersson harkitsemaan niiden jättämistä pois. Monissa tapauksissa vauva voi nukkua yöllä hyvin, vaikka hän siirtyisi unten maille esimerkiksi iltaseitsemältä tai jopa aiemmin.

– Olen kuullut useasti, että vauva on nukkunut yöllä paremmin, kun viimeiset päiväunet on jätetty pois. Ennen sitä lapsi on voinut nukkua esimerkiksi kello 23-06. Viimeisten päiväunien jäätyä pois vauva on alkanut nukkua esimerkiksi iltaseitsemästä aamukuuteen joka yö.

Miten olosuhteet vaikuttavat?

Vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota vauvansa nukkumisympäristöön. Pienet muutokset ympäristössä voivat tukea hyviä yöunia.

– Vauvan kannattaa nukkua viileässä huoneessa. On olemassa suosituksia, joiden mukaan sisälämpötilan kannattaisi olla vain 16-18 astetta, Laura Andersson kertoo.

Sisälämpötilaa voi tarvittaessa alentaa tai ikkunaa voidaan pitää auki ennen nukkumaanmenoa. Viileä sisäilma voi osaltaan helpottaa vauvan nukahtamista ja edistää makoisia yöunia.

Yöksi huoneesta kannattaa sammuttaa valot, Andersson lisää. Mahdollisimman hämärä ympäristö yöllä auttaa lasta erottamaan yön ja päivän.

Myös nukkumatilan rajaamisesta voi olla hyötyä. Kohdussa sikiöllä ei ole paljon tilaa liikkua. Sen johdosta pieni vauva tuntee olonsa turvalliseksi, kun hän saa nukkua suhteellisen ahtaassa tilassa. Esimerkiksi unipesä, eli reunustettu pienikokoinen patja, on oivallinen paikka nukkua ensikuukausina.

Pieni vauva saattaa nukkua paremmin myös kapaloituna, sillä se muistuttaa kohdunaikaisista turvallisista olosuhteista.

* * *

Äiti kertoo

Kuvissa näkyvä pussilakanasetti ja unilelu on saatu Bebeliiniltä.

Yksivuotias lapseni on nukkunut noin puolet elämästään peitossa, jossa on äitiyspakkauksen pussilakana. Kun se on pesussa, käytössä on ollut kirpputorilta hankkimani toinen pussilakana. Noihin petivaatteisiin yhdistyy muistoja: lukuisia yösyöttöjä, epäonnistumisen kierre nukkuvan vauvan laskemisessa sänkyynsä heräämättä, lapsen itkukohtauksia keskellä yötä, mutta myös riemua ja ällistystä vauvan nukuttua heräämättä ensimmäistä kertaa aamuun saakka, ja lopulta säännöllisesti hyvin nukuttuja öitä.

Bebeliini ilahdutti perhettämme pussilakanasetillä, joka on minusta, käsi sydämellä, ihanin ikinä! Lapsensaanti korosti pehmeää puoltani, ja ihastun herkästi suloisiin asioihin. Peitellessäni poikani yöunille ja hänen katsellessaan minua rauhallisena kuumailmapallojen, tikapuiden, sydämien ja pilvien takaa kirahvi-unilelu kainalossaan, tuntuu tuo hetki pumpulisen onnelliselta, vaikka takana olisi pitkä ja raskas päivä.

Nukkuminen1_v1
Kauniita unia, pienoinen!
Nukkuminen2
Pussilakanasetti ja unilelu ovat luomupuuvillaa.
Nukkuminen_5
Kuosi on suomalaista suunnittelua.

Olen yhtä kiitollinen vanhemmuudestani silloin, kun peittelen lapseni jompaankumpaan vanhoista pussilakanoistamme. Kyse onkin fiilistelystä. Samasta asiasta, kun vielä raskaana ollessani askartelin vaivalla nättejä pahvilappusia tulevan vauvamme vaatelipaston laatikoihin. Kirjoitin lappuihin kaunokirjoituksella, mitä ja minkä kokoisia vaatteita kussakin laatikossa säilytettäisiin. Tein niin, vaikka olen kaukana täydellisen kauneudentajun omaavasta askartelijasta. Myöhemmin koiramme järsi laput laatikoista, mutta lapsen odottamisen fiilistely ei katoa mielestäni. Minusta elämän tärkeimpien asioiden äärellä kannattaa tunnelmoida.

© pääkuva unsplash.com

Jos elät vauvavuottasi tai odotat perheenlisäystä, liity Vauvavuosi.fi:n yhteisöihin Facebookissa ja Instagramissa!

Lue myös: Mietityttääkö vauvasi motorinen kehitys? ”Uusien taitojen oppiminen mahdollistuu pienillä teoilla”

Written by Senni Loikala

Lapsiperhearkea elävä online-toimittaja, jonka kotitalouteen kuuluvat myös opiskelijamies ja ikiliikkujaa muistuttava labradorinnoutaja.