Bloggaaja ja arkkitehti Maria Nordin painottaa, että vauvat ilmaisevat vessahädästään yksilöllisesti. Nordin uskoo, että vauvan vessahätäviestien ohittaminen voi joissain tapauksissa vaikuttaa osaltaan lapsen itkuisuuteen. Asiasta ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä.

Elokuussa kolmannen lapsensa saanut Maria Nordin, 34, on vauvojen vessahätäviestinnän intohimoinen puolestapuhuja. Nordin on kertonut julkisuudessa lastensa tehneen tarpeensa heti syntymästä lähtien muualle kuin vaippaan, kirjoittanut aiheesta suosittuun Kotitalouskriisi-blogiinsa ja levittänyt sanomaa vauvojen vaipattomuudesta järjestämällään verkkokurssilla.

Haastattelun aikaan viimeisillään raskaana ollut Nordin neuloo housuja uudelle perheenjäsenelle ja pohtii samalla puhelimessa Vauvavuosi.fi:n kysymyksiä vauvojen vessahätäviestinnästä. Housujen haaraosaan Nordin jättää suuren halkion, jotta vaatetta ei tarvitse riisua pissalla käyntiä varten.

– Vauvojen vessahätäviestinnässä ajatuksena on, että vauva pissaa heti syntymästä lähtien muualle kuin vaippaan. Vaippoja voi käyttää, mutta jo vastasyntyneelle annetaan mahdollisuus tehdä tarpeensa muualle, esimerkiksi lavuaariin. Poikavauvaa on helppoa pissattaa mihin tahansa mukiin, pulloon tai purkkiin.

– Vanhempien lasteni vauva-aikana meillä meni yleensä yksi vaippa päivässä.

Nordinin mukaan vauvojen vessahätäviestinnän harjoittaminen kannattaa aloittaa viimeistään, kun lapsi on puolivuotias. Hänestä ihanteellisinta olisi ryhtyä toimeen heti syntymän jälkeen.

– Jos vauvan antamiin viesteihin pissa- ja kakkahädästä ei vastata, vauva lopettaa niistä viestimisen jossain vaiheessa.

Uudesta ilmiöstä vauvojen vessahätäviestinnässä ei ole kyse. Ennen 1960-lukua myös Suomessa pissatettiin ja kakatettiin vauvoja. Monissa osissa Aasiaa, Latinalaista Amerikkaa ja Afrikkaa on tavallista, että vauvat tekevät tarpeensa muualle kuin vaippaan syntymästä lähtien.

Olennaista on luottaa intuitioon

Millaisia merkkejä vauvat sitten antavat vessahädästään? Yhtä oikeaa vastausta ei ole, sillä jokainen lapsi ilmaisee itseään yksilöllisesti, kertoo Maria Nordin.

– Vanhemman intuitio ja vaistot ovat tärkeässä roolissa. Ihmiset ovat harjoittaneet vauvojen vessahätäviestintää kautta aikojen ja meillä on sisälle rakennettu taito tunnistaa lapsemme viestit vessahädästä.

– Länsimaisilla ihmisillä tietoinen mieli on usein liian vahva ja yritämme selvitä kaikesta järkeilemällä. Alkuperäiskansat eivät mieti, milloin vauva pitää viedä vessaan, vaan tunnistavat ajankohdan. Uskon, että pystymme samaan, kunhan osaamme rentoutua.

Nordin kertoo vanhempien lastensa kiljahtaneen vauva-aikana tietyllä tavalla, kun vessahätä lähestyi. Silloin vanhemmat tiesivät viedä lapsensa vessaan.

– Joillakin vauvoilla tulee aina jokin sama ilme tai he aloittavat niin sanotun pissatanssin eli epämukavan liikehdinnän.

– Vanhempien ei kannata miettiä, mitkä ovat vauvojen tyypillisimmät merkit vessahädästä. Sen sijaan kannattaa keskittyä havainnoimaan omaa lastaan.

Tämätullee
Kuva: Dorit Salutskij

Maria Nordin kertoo helposta niksistä, jonka avulla vauvan pissattaminen tai kakattaminen sopivana hetkenä voi helpottua:

– Kun vauva on tekemässä tarpeitaan, kannattaa antaa jokin tietty äänimerkki. Hiljalleen vauva yhdistää äänen ja tarpeiden tekemisen toisiinsa, ja sen jälkeen vauvalle voidaan kertoa äänimerkin avulla, milloin on sopiva hetki pissata tai kakata.

– Äänimerkin sijaan voi käyttää jotakin viittomaa tai muuta itselle luontevaa merkkiä.

Vaikka monet vanhemmat ovat vaikuttuneet vauvojen vessahätäviestinnästä, metodi on nostattanut myös kritiikkiä. Useat lastenlääkärit ovat kommentoineet, ettei vastasyntyneellä ole kehityksellisiä valmiuksia kuivaksi oppimiseen. Näiden lausuntojen mukaan lapsen aivot ja virtsarakko olisivat riittävän kehittyneet keskimäärin 2-3 vuoden iässä, jotta kuivaksi oppiminen olisi mahdollista.

Jaksamisestaan kannattaa huolehtia

Vauvojen vessahätäviestintää voi harjoittaa rennosti. Aina vauvan vieminen vessaan ei ole mahdollista. Vanhemmat voivat antaa lapsensa tehdä tarpeensa silloin tällöin myös vaippaan, eikä se Nordinin mukaan sekoita vauvaa.

– Niissä tilanteissa vauvalle kommunikoidaan, että hän voi tehdä tarpeensa vaippaan.

Esikoisensa Nordin kertoo vieneensä pissalle myös yöllä, sillä vauva heräsi vessahädän koittaessa ja samalla äiti havahtui hereille.

– On silti tärkeää, että vanhemmat ja vauva saavat nukuttua. Ei kannata stressata lapsen viemisestä vessaan yöllä, sillä vauvan voi halutessaan antaa tehdä öisin tarpeensa vaippaan.

Vaippa_koko
Osa vauvojen vessahätäviestintää harjoittavista vanhemmista pitää lapsellaan vaippaa. Se riisutaan tarpeiden tekemisen ajaksi ja puetaan sitten uudelleen.

Myös Maria Nordinin puoliso, muusikko Reino Nordin on innostunut vauvojen vessahätäviestinnästä.

– Olen ylpeä, että Reino aloitti lastemme vessahätäviestien tulkitsemisen saman tien. Joskus oli tilanteita, että vain toinen meistä huomasi, että vauvalla oli vessahätä ja ehti viedä hänet vessaan.

– Vaikka puoliso ei kiinnostuisi, voi toinen vanhemmista silti tulkita lapsen merkkejä vessahädästä.

”Uskon vaikutusten näkyvän loppuelämän ajan”

Kun vastasyntynyt hamuaa suullaan tai lipoo huuliaan, tietävät vanhemmat ruokkia lasta. Jos pikkuinen itkee, voi vanhemman syli lohduttaa. Maria Nordin pitää tärkeänä, että vanhemmat reagoisivat myös merkkeihin vauvan vessahädästä.

– Tarpeiden tekeminen on merkittävä osa vauvan elämää aivan pienenä. Vauva viestittää kaikista tarpeistaan, niin myös vessahädästä. Jos tukahdutamme viestit tai emme vastaa niihin, uskon sen vaikuttavan lapsen hyvinvointiin ja terveyteen loppuelämän ajan.

– Uskon vahvasti, että vauvojen vessahätäviestintä edesauttaa aivojen kehitystä, kommunikaatiotaitoja, kehon tuntemusta ja itseluottamusta. Uskon sen vaikuttavan myönteisesti myös seksuaalisuuteen. Ei tule liiallista häveliäisyyttä.

On hyvä huomioida, ettei vauvojen vessahätäviestinnän mahdollisista terveyshyödyistä ole laajaa tutkimustietoa. Mahdollisia hyötyjä on kiinnostavaa pohtia, mutta niitä ei kannata pitää aukottomina faktoina.

Pottaaaa
Monet tutustuttavat lapsen pottaan reilusti ennen kahden vuoden ikää. Potalla käymistä on hyvä harjoitella rauhallisesti ja lempeästi.

Lapset voivat saada vauvojen vessahätäviestinnästä terveyshyötyjä enemmänkin, miettii Maria Nordin. Hän veikkaa, että metodin harjoittaminen voisi ajan myötä pienentää riskiä ummetukseen. Joillekin lapsille tarpeiden tekeminen esimerkiksi päiväkodin vessassa voi olla hankalaa, kun he eivät koe saavansa riittävästi yksityisyyttä.

– Kaikki tietävät, että kakkaamisen ajaksi pitää vetäytyä omaan kuplaansa. Jos lapsi on tottunut kakkaamaan syrjässä vaippaansa, voi olla, että hän todennäköisemmin pihistelee myöhemmin pissaa ja kakkaa.

Nordin arvelee myös, että vauvojen vessahätäviestinnästä saattaa joissain tapauksissa olla apua jopa vauvan itkuisuuteen.

– Teoriani mukaan vauvan itkuisuus voi joskus johtua osittain siitä, että vauvalle tulee vessahätä ja hän turhautuu, kun hänen viestejään ei tulkita.

Kestikset
Kertakäyttövaippojen välttäminen on ekologista. Monet suosivat kestovaippoja ympäristösyistä.

Myös potalle opetteleminen voi helpottua vauvojen vessahätäviestinnän ansiosta, sanoo Maria Nordin. Monissa perheissä pottailu on haasteellista erityisesti alkuvaiheessa.

– Lapsesta voi tuntua paljon johdonmukaisemmalta tehdä tarpeensa pottaan, jos hänen vanhempansa ovat harjoittaneet vauvojen vessahätäviestintää.

Vaippojen välttäminen on myös huomattava ekoteko. Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen kertoi Ylen parin vuoden takaisessa artikkelissa arvioivansa, että yhden lapsen kertakäyttövaipoista kertyy jätettä noin 1500 kiloa kahdessa ja puolessa vuodessa.

Osalla yhä ennakkoluuloja

Suomessa vauvojen vessahätäviestinnästä ei juuri puhuta neuvolassa, ja aihe voi olla monille vieras. Nordin on kohdannut myös ennakkoluuloja.

– Kun tulkitsin esikoiseni viestejä vessahädästä, olin superinnoissani ja halusin kertoa kaikille, kun kaksiviikkoinen vauvani kävi pissalla. Kaikki eivät suhtautuneet positiivisesti.

– Jos on tottunut hoitamaan vauvaa eri tavalla, kiinnostukseni vauvojen vessahätäviestintään voi tuntua hyökkäykseltä. Tarkoitukseni ei ole arvostella ketään. Uskon silti, että kaikkien, joilla on mahdollisuus, kannattaisi tutustua aiheeseen.

© pääkuva Dorit Salutskij

Tekstissä on käytetty lähteinä Helsingin SanomienThe Guardianin  ja Ylen artikkeleita.

Edit 27.9.2017 klo. 16.35. Ingressiin lisätty, ettei vauvan vessahätäviestien ohittamisen ja lapsen itkuisuuden mahdollisesta yhteydestä ole tutkimusnäyttöä.

Elätkö vauvavuottasi tai oletko siunatussa tilassa? Liity Vauvavuosi.fi:n yhteisöihin Instagramissa ja Facebookissa!

Lue myös: Puheen kehitys alkaa usein herttaisella ilmiöllä – ”ensimmäinen sana” on helppoa vahingossa ohittaa

Written by Senni Loikala

Lapsiperhearkea elävä online-toimittaja, jonka kotitalouteen kuuluvat myös opiskelijamies ja ikiliikkujaa muistuttava labradorinnoutaja.