Puheterapeutit kertovat, miten lapsen puheen kehittyminen tavanomaisesti etenee.

Puheterapeutti Miia Lautamies kertoo Vauvavuosi.fi-sivuston haastattelussa, että osa lapsista oppii ensin puhumaan itse keksimillään ja toistuvasti käyttämillään sanoilla. Tällöin voi olla, ettet aluksi edes huomaa, että lapsi käyttää jotakin keksimäänsä sanaa toistuvasti tietyssä asiayhteydessä.

– Monet lapset oppivat sanomaan ensimmäiseksi niin sanottuja sanahahmoja, jotka eivät ole tunnistettavia tai oikeita suomenkielisiä sanoja, mutta lapsi systemaattisesti käyttää keksimäänsä sanantapaista sanaa, Lautamies kuvailee.

Puhumaan oppimisen ajankohta on yksilöllistä. Puheterapeutti Annette Hasel määrittelee ikäkauden, jolloin suurin osa lapsista oppii ensimmäiset sanansa:

– Kun lapsi on vuoden ikäinen, voivat vanhemmat odotella jonkunlaisia sanoja. Lapsella pitäisi olla useampia sanoja käytössään viimeistään kahden vuoden iässä.

Tue lapsen puheen kehitystä

Vanhemmat pystyvät tukemaan lapsensa puheen kehitystä yksinkertaisilla keinoilla, painottaa Hasel.

– Lapselle kannattaa puhua paljon ja nimetä hänelle asioita. Ulkona liikkuessa kiinnitetään huomiota ympäristöön ja sanotaan lapselle esimerkiksi, että: ”Katso, tuossa on västäräkki” ja jutellaan, että minkälaista ääntä västäräkki pitää.

– Tällä tavoin laajennetaan lapsen sanamaailmaa ja käsitteitä. Paras oppiminen tapahtuu arjessa.

Hasel suosittelee vanhempia pitämään lapselle säännöllisesti lukuhetkiä, jolloin luetaan ja katsellaan kirjoja yhdessä.

– On todella tärkeää lukea lapselle ja valita ikätasoon sopivaa luettavaa. Lukuhetkiin ei kannata ottaa liian vaikeita kirjoja, eli ei kannata lukea Harry Pottereita pienelle lapselle, vaan aluksi luetaan mukavia nimeämiskirjoja.

Milloin syytä huoleen?

Joitain vanhempia voi huolestuttaa, kehittyykö lapsen kielellinen ilmaisu normaalisti. Hasel neuvoo tarkkailemaan erityisesti kahta piirrettä lapsen käyttäytymisessä:

– Jos vanhempi huomaa, että lapsen on vaikea ymmärtää ohjeita arjessa, kannattaa asiasta kertoa neuvolassa. Sama pätee myös, jos itsensä ilmaiseminen aiheuttaa lapselle turhautumista: jos lapsi esimerkiksi haluaa jotakin, mutta ei löydä sanoja tehdäkseen selväksi, mitä hän tahtoo.

– Neuvolassa lapsen tilanne arvioidaan yksilöllisesti ja tarvittaessa perhe ohjataan puheterapeutille tutkimuksiin.

© pääkuva pixabay.com

Jos elät vauvavuottasi tai odotat perheenlisäystä, liity Vauvavuosi.fi-sivuston yhteisöön Facebookissa ja Instagramissa!

Julkaisimme hiljattain laajan listauksen Facebookin keskusteluryhmistä, jotka ovat tarkoitettu vauvaperheille ja vauvaa odottaville. Jos tahdot löytää uusia paikkoja keskustella, saatat löytää hyviä vaihtoehtoja täältä.

Written by Senni Loikala

Lapsiperhearkea elävä online-toimittaja, jonka kotitalouteen kuuluvat myös opiskelijamies ja ikiliikkujaa muistuttava labradorinnoutaja.