Päivähoidon aloittaminen on jännittävä hetki monissa lapsiperheissä. Helsinkiläisen päiväkodin johtaja Katariina Laakso kertoo, miten pienet lapset yleensä sopeutuvat uuteen arkeensa.

”Mitä taitoja lapseni pitää hallita, jotta hän voi aloittaa päivähoidossa?”, kysyvät esikoislapsen vanhemmat usein Helsingissä sijaitsevan varhaiskasvatusyksikkö Melkko-Särjen johtajalta Katariina Laaksolta. Hän kertoo vastauksen puhelimitse myös Vauvavuosi.fi-sivuston haastattelussa:

– Lapsen ei tarvitse osata mitään aloittaessaan päivähoidossa. Hänen ei tarvitse osata käydä potalla, seistä, syödä omatoimisesti tai tuottaa sanoja. Nämä taidot kehittyvät lapsen kasvaessa. Me opettelemme yhdessä lapsen kanssa toimimaan niin, että hänen on turvallista olla.

Vanhempia saattaa mietityttää, sopeutuuko lapsi päivähoitoon kovin pienenä. Laakso muistuttaa, että ihanteellinen ikä laittaa lapsi päivähoitoon on yksilöllistä.

– Joillekin sopii hyvin aloittaa päivähoidossa 1-vuotiaana ja toiselle paljon paremmin vasta 3-vuotiaana. Pääsääntöisesti lapset asettuvat ja tottuvat melko nopeasti päivähoitoon.

Pienille lapsille suhteessa eniten henkilökuntaa

Osa lapsista aloittaa päivähoidossa jo 9-10 kuukauden ikäisenä, kun vanhempainvapaa päättyy. Laakson mukaan pienimpien lasten hoitoon varataan tavallista enemmän henkilökuntaa.

– Yhden työntekijän päivän työ on, jos hänen vastuullaan on kaksi alle 1-vuotiasta lasta. Sitten taas 1-2-vuotiaita lapsia voi olla neljä yhdellä työntekijällä ja yli kolmevuotiaita seitsemän. Pääsääntöisesti pienet lapset toimivat 8-12 hengen ryhmissä, joissa on kaksi tai kolme työntekijää.

– Perushoito pienimpien lasten kanssa vie suurimman osan päivästä. Se pitää sisällään esimerkiksi syömisessä auttamista, vaatteiden pukemista ja riisumista, vaipanvaihtoa ja perusturvallisuudesta huolehtimista.

Päiväkotiin saa tutustua rauhassa

Vanhemmat pääsevät lapsen kanssa tutustumaan päiväkodin arkeen, ennen kuin lapsi jätetään hoitoon koko päiväksi. Laakso arvioi, että keskimääräinen tutustumisaika on noin viikko.

– Joillekin lapsille riittäisi 1-2 päivää, minkä jälkeen he ovat sitä mieltä, että vanhempi voisi lähteä omiin hommiinsa ja lapsi pääsisi leikkimään. Toisille lapsille ei riittäisi edes useampi viikko tutustumista yhdessä vanhemman kanssa.

Päiväkodin arkea kannattaa seurata lapsen ehdoilla, Laakso painottaa.

– Ensimmäisenä päivänä tullaan aamu-ulkoiluun, seuraavana päivänä tullaan jo aamupalalle ja jäädään ulkoilemaan, kolmantena päivänä tullaan aamupalalle, ulkoilemaan ja lounaalle, mahdollisesti jopa päiväunille. Tutustumisessa on tärkeää edetä lapsentahtisesti.

Tukea myös aroille lapsille

Laakso kertoo havainneensa, että osa vanhemmista uskoo myös kaikista pienimpien lasten oppivan sosiaaliseksi päivähoidossa. Näin ei hänen mukaansa ole, vaan halu ystävystyä ja oppia sosiaaliseksi kehittyvät myöhemmin.

– Moni vanhempi ajattelee, että mitä nuorempana lapsi tulee päivähoitoon, sitä nopeammin hän oppii sosiaaliseksi. Alle kolmevuotias ei kuitenkaan kaipaa sosiaalisia suhteita leikkikavereista, vaan oppii leikkimään muiden kanssa vasta myöhemmin. Toki lapsi alusta asti tutustuu aikuisiin ja toisiin lapsiin, yhteisiin leikkeihin ja leluihin.

Lapset reagoivat ikätovereihin päiväkodissa eri tavoilla, kertoo Laakso. Osa 1-2-vuotiaista kiinnostuu heti muista lapsista, kun taas toisia ihmismäärä aluksi kauhistuttaa.

– Työntekijät tukevat myös arempia ja hitaammin lämpeneviä lapsia. Heille annetaan paljon syliä ja heidän kanssaan leikitään. Lapsi sopeutuu uuteen tilanteeseen yhdessä aikuisen kanssa.

”Lapset saavat juosta, kiipeillä ja riehua”

Jotkut vanhemmat saattavat pohtia, pystyvätkö työntekijät huolehtimaan kaikkien lasten turvallisuudesta päiväkodissa. Laakson mukaan henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti turvallisuudesta. Ammatillinen henkilökunta on käynyt ensiapuopinnot, ja yksiköissä noudatetaan erillistä turvallisuussuunnitelmaa.

– Turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista, josta päivähoidossa pidetään huolta. Käymme läpi säännöllisesti, ettei meillä ole vaarallisia paikkoja tai vaarallisia tilanteita, Laakso kertoo.

Varotoimista huolimatta päiväkodeissa sattuu pieniä tapaturmia, joita voisi Laakson mukaan tapahtua myös kotona. Joskus lapsi saattaa kaatua juostessaan ja tarvita laastaria, mutta liikkumisen hyödyt ovat Laaksosta merkittävämmät kuin riski haavereihin.

– Turvallisuus on huomioitu jopa sisustuksessa, mutta meillä ei ole kuplamuovitettuja tiloja. Kaikkialla varhaiskasvatuksessa toivottavasti viljellään enemmän kulttuuria, jossa lapset saavat liikkua, juosta, kiipeillä ja jopa riehua välillä, kunhan henkilökunta pitää huolen turvallisuudesta.

FAKTAT: Päivähoitopaikan hakeminen ja maksut

+ Päivähoitopaikkaa tulee hakea viimeistään neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta.

+ Jos hoitopaikan tarpeen ajankohta ei ole ennakoitavissa työllistymisen, opintojen ja koulutuksen takia, tulee paikkaa hakea välittömästi, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen hoitotarpeen alkua.

+ Perheen koko, tulot ja lapsen varhaiskasvatuksessa viettämä aika vaikuttavat varhaiskasvatuksen maksujen suuruuteen päiväkoti- ja perhepäivähoidossa.

+ Vuoden 2018 alusta varhaiskasvatuksesta perittävä enimmäismaksu on 290 euroa kuukaudessa ja pienin maksu 27 euroa kuukaudessa. Toisesta lapsesta perittävä maksu on enintään 50 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta ja seuraavien lasten maksu 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.

+ Lapsi saa olla kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa yleensä yhtäjaksoisesti enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa ja osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa viisi tuntia.

Lähteet: Finlex, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja OAJ

Seuraa Vauvavuosi.fi-sivustoa myös Facebookissa ja Instagramissa!

© pääkuva stocksnap.io

Written by Senni Loikala

Lapsiperhearkea elävä online-toimittaja, jonka kotitalouteen kuuluvat myös opiskelijamies ja ikiliikkujaa muistuttava labradorinnoutaja.